Ihminen ei aina näe kaikkia omia virheitään, vaikka olisi itsetutkistelua harrastanut vuosikausia ja löytänyt vikoja mielin määrin. En oikeastaan edes ole enää niin kauhean kiinnostunut muiden viosta, mutta en omistanikaan siinä mielessä, että ne heti pyrkisin poistamaan tullakseni muita paremmaksi. En ole muita parempi, en todellakaan enkä tule, mutta tietoisuus ei yksin riitä.  <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tämän kirjoitin koska luin eräältä palstalta kommentin, että edelleen on niin, että se virhe, joka toisissa eniten harmittaa, on itsessä räikeänä olemassa, mutta sitä ei halua nähdä eikä tunnustaa. Ei se ollut minulla suoraan kohdistettu viestä, mutta olipahan vaan lausahdus, joka pani ajattelemaan.

Puhuin naisellisesta tuulihattuisuudesta. En tarkoittanut blondeja. Tarkoitin ihmissuhdetyökalua tai ihmissuhdepeliä: oikuttelua ja kiukuttelua. Toisten tunteita ei oteta huomioon, mutta omat kyllä aivan ehdottomasti. Tuulihattuisuus voi olla myös tuulella käymistä, eli käyttäydytään sen mukaan, millä tuulella satutaan olemaan. Kyllähän miehetkin voivat olla sellaisia.

Tämä ei koske niitä, jotka elävät nunna- tai munkkielämää eivätkä pelaa peliä kumppanin kanssa. Olen käynyt Lintulan luostarissa ja nähnyt oikeita nunnia. He elävät pyhää ja askeettista elämää. Kysymys on muustakin kuin vain seksistä kieltäytymisestä. Olen myös nähnyt munkkeja Valamossa, Kreikassa, Intiassa, Nepalissa ja Tiibetissä. Tuskin ryhdyn itse munkiksi, ortodoksiseksi tai buddhalaiseksi. Se on liian vaikeaa.

 

Keskinäinen kehumisen kerho on sellainen, että vastavuoroisesti kehutaan. "Kun tuo kehui minua, niin minä kehun häntä. Tuo ei ole koskaan kehunut minua. Minäkään en noteeraa häntä mitenkään." Kehumalla saadaan myös toinen vaiennettua ja kirjoittamisen tai puhumisen sisältö usein hämärtyy.

 

Henkilökemia, eli rakastuminen ja ihastuminen perustuu muuten hajuaistiin. Rakastutaan siihen, joka haisee sopivalle. Ehkä siksi ei ehkä täällä virtuaaliakatemiassa voi tapahtua oikeita ihastumisia ja rakastumisia. Vihastumisia kylläkin jostain syystä herkemmin kuin muualla.

 

Näitä kommentteja olen kirjoittanut keskustelu palstoille, eipä niihin paljon vastauksia ole tullut. Ne ovatkin jonkinlaisia hahmotelmia paremman puutteessa. Olen mitä olen, mutta voi muuksikin tulla, kuten me kaikki. Intohimosta tulee tietää jotain, ilman ei ole paljon mitään todellista.

Naisissakin on narsisteja aika paljon. Se on tietenkin erilaista kuin miehinen narsismi. Narsisti rakastaa vain itseään. Oikeastaan hän ei tiedä mitä rakkaus on, vaikka uskoo niin. Niin minäkin loppujen lopuksi kaikenlaista vain luulen itsestäni ja muista.

On ihmissuhteissa kyllä riskinsäkin. Ei niihin kannata suhtautua ihan kevyesti. Entä jos rakastuukin ihan korviansa myöten. Sellaistakin tapahtuu, eikä se katso ikää. Sitten jos on rakastanut noin 200 prosenttisesti ja se toinen sanookin: "Muuten oli ihan kivaa, mutta nyt on kaikki loppu. Meidän tiemme eroavat. Lähde sinä vaikka tuohon suuntaan, niin minä lähden tuonne päin. Mitään selityksiä ei ole. Tunne on vain loppu. Hyvästi. Ei väliä vaikka ei nähtäisi enää koskaan."

Tuollainen realismi ja rehellisyys saattaa sattua aika lujaa.

 

Tänään luin runoja Tapiola-Calangute - kirjasta Ylen Kirjamaa-ohjelmaan. Lukeminen tapahtui Tapiolan Kulttuurikeskuksessa ja ulkona Uimahallin viereisillä amfi-penkeillä. Onpahan tehty taas jotain dokumenttia.

 

Viisi naista, joiden kanssa kävin  temppelikoulua pitkin vuotta ja kesällä siellä saaristossa, jossa näin joutsenia, kotkia ja meduusan, lähettivät hienon kortin. Rakas Timo, siinä luki, ja että heillä on ollut ikävä herkullisia kommenttejani ja viisaita ajatuksiani. Lämmitti se minun sydäntäni. Minähän lopetin sen kurssin kesken, kun en jaksanut ja kun en oppinut mitään ja oli niin kallistakin. Nyt vasta tiedän mikä oli suurin syy lopettamiseen: tämä sairaus, jonka tarkkaa diagnoosia vieläkin odottelen. Katselin eilen Nelos-kanavalta  Elämä on ihanaa - elokuvaa, jossa oli Jack Nicholson. Pidin siitäkin leffasta. Kyllähän homojakin voi rakastaa. Ei niiden kanssa tarvi silti rakastella. Nehän ovat aivan eri asioita. Voi olla niin, että jotkut eivät voi kertakaikkiaan  käsittää, että rakastaminen ja seksi ovat eri asioita. Aivot eivät siinä  kohtaan kertakaikkiaan naksahda.