1304449.jpg

 

Kirjoitin Meilahden sairaalassa, kun olin 29.1. ensimmäisessä hoidossa seuraavaa:

Kädessäni on kanyyli, jonka välityksellä tulee nyt vain keittosuolaa. Aamupäivällä sain kahta eri solunsalpaajaa. Toinen oli punaista. Se on kuulemma se laji, joka vie tukan. Tässä huoneessa oli vähän aikaa sitten yksi kaveri, joka sanoi, että häneltä ei lähtenyt kaikki hiukset. Hän sanoi olleensa näissä hoidoissa jo heinäkuusta lähtien. Hänen hoitonsa oli siis jo loppuvaiheessa ja hiukset olivat tulossa takaisin.

Kello on jo 14:15. Joudun olemaan täällä noin kuuteen asti. Vielä tiputetaan joku pullo suojalääkettä.

Kaikenlaisia ohjeita saan mukaan ja lääkkeitä. Joudun pistämään itseäni perjantaina. Kertakäyttöruiskussa on Neulasta-lääkettä, jolla on tekemistä veren valkosolujen kanssa. Infektioita pitää varoa. Jos kuume nousee yli 38 asteen, täytyy heti lähteä Meilahden päivystykseen.

Juoda pitää paljon alkupäivinä; kolme litraa päivässä. Se suojaa kuulemma munuaisia. Verikokeissa pitää käydä ennen seuraavaa hoitoa lähimmässä terveyskeskuksessa eli Samariassa.

Pitkältä päivä tuntuu täällä. Ruokailuakaan ei ole, koska tämä on poliklinikka. Kanttiini kävi ja ostin sämpylän, viinerin ja kahvia – kallista oli. Palkkaa maksetaan huhtikuun 28. päivään asti. Sen jälkeen saan vain sairaspäivärahan. En tiedä miten pitkään joudun sillä tulemaan toimeen, mutta ehkä kaikki järjestyy. Lääkkeetkin ovat kalliita, osa on kokonaan korvattavia, mutta eivät kaikki.

Aamulla tässä huoneessa oli neljä henkilöä minun lisäkseni, mutta nyt iltapäivällä olen jäänyt yksin tänne. Ehkä seuraavassa hoidossa, osastolla, on pienempi huone ja saan ruokaakin.